Polttopuiden teko on tunnetusti sekä kuntoilua että mielekästä ajanviettoa päiviin. Kunto kohenee ja mieli piristyy ulkoillessa, kuten tiedetään.

Vuosien varrella olen törmännyt ongelmaan, miten saada puut kuivaksi ja pysymään kuivana ulkovarastoinnissa.

Mutta sepäs ei olekaan niin yksinkertainen juttu. Itse etenin asiassa yritys ja erehdys teorialla mutta lopulta piti keksiä jotain ihan uutta. Ensimmäisenä ostin itselleni kevytpeiton pinon suojaksi neljällä eurolla. Sehän näytti alkuun hyvältä joskin sitominen tuulen kestäväksi oli vaikeaa. Mutta kolmen viikon jälkeen peitto oli täynnä reikiä ja muovin suikaleita lenteli sinne tänne! Ei sitten tullut kuivia puita.

No halvalla ei saa hyvää. Menin uudelleen kauppaan ja ostin kunnon pressun. Nyt oli pino sitten hyvin suojassa ja jäin vain odottelemaan milloin nuo puut ovat polttovuorossa. Kun sitten vihdoin viimein availin pinon polttoa varten, olivat kaikki puut valkean, ikävän homeen peitossa. Se siitä hyvin peittämisestä.

Eikö kukaan ole vielä kehittänyt kuluttajalle puiden säilyttämiseen sellaista ratkaisua, missä puut pysyisivät kuivana ja kuivuisivat edelleen ulkovarastoinnissa, ajattelin.

No niinpä päätin tehdä asialle jotain, ja kehitin puupinon suojapeitteen, missä puut kuivuvat ja eivät homehdu, koska ilma pääsee kiertämään läpi pinon, mutta vesi ja lumi pysyvät poissa. Annoin tuotteelle nimen Ahawa, mikä täällä Suomen selillä keväällä puhaltaa.

Kun keskustelin asiasta Luken miesten kanssa, niin he innostuivat asiasta kovin.  Heidän mielestään pinot, pinojen kuivana pitäminen ja siisteys vaatisi tekoja etenkin kaupunki alueilla, missä kaiken karvaisia pinoja nähdään. Siisteys ja turvallisuus korostuivat puheissa. Kaiken kukkuraksi heistä idea oli sen verran arvokas että kannattaisi hakea menetelmälle pikku patenttia. Niinpä paninkin paperit innosta pinkeänä vetämään, ja nyt minulla on dokumentti pöytälaatikossa.